Suomi tarttuu harvennuskatastrofiinsa – Malwa koneet nähtävillä Tampereella Koneagriamessuilla 9.-11.10.2025 osastolla A461

Tampereen messut lähestyvät ja nyt meillä on ilo kertoa, että uudistuneen Malwa 560 mallin lisäksi Tampereelle saadaan näytille myöskin Malwa 980 malli.

Pienemmät metsäkoneet tekevät tuloansa ja ne ovat ensiharvennuksessa lyömättömiä, kun mietitään kokonaisuutta niin metsänomistajan, kuin urakoitsijankin kannalta.
Alhaalla on Skogsforumin kirjoitus, joka on käännetty tähän suomeksi. Tekstissä otetaan paljolti kantaa tutkimusten pohjalta, että puuta otetaan hehtaaria kohden aivan liikaa syyttä suotta leveiden ajourien vuoksi. Puhumattakaan urakoitsijan suurista kustannuksista isoissa koneissa, kun ei ensi- tai toisioharvennuksilla ole todellista tarvetta isoille koneille.

Malwakoneiden leveys on kuitenkin alle 2m 560:llä ja 980:llä alle 2,2m, joten jokainen voi miettiä kuinka paljon puuta tällöin jää enemmän per hehtaari.

Skogsforumin ARTIKKELI

Vuosien liian kovien harvennusten jälkeen Suomi on nyt ottanut ensimmäisen askeleen kohti parempaa harvennusta. Vuonna 2023 käyttöön otetut uudet harvennusmallit jättävät mm. noin 100 runkoa enemmän hehtaarille kuin aiemmin. Siirtymä ei kuitenkaan ole ollut täysin kitkaton. Tässä artikkelissa yritämme syventyä asiaan – tavoitteena herättää keskustelua Ruotsissa ja meidän omasta harvennuskatastrofistamme.
Niille, jotka eivät ole pysyneet mukana: olemme aiemmin kirjoittaneet liian kovista harvennuksista Skogsforumissa. Linkit löytyvät alta, mutta lyhyesti sanottuna voidaan todeta, että 1990-luvun loppuun asti Skogsstyrelsen teki harvennusseurantoja. Viimeisessä raportissa (ennen kuin seurannat lopetettiin kokonaan) Skogsstyrelsen varoitti, että lähes puolet suurmetsäyhtiöiden tekemistä harvennuksista oli liian voimakkaita. Kun inventoinnit lopetettiin, tilanne lienee vain pahentunut.

Harvennuskatastrofi Suomen metsissä?
Vuonna 2022 Suomen metsäala järkkyi, kun Metsäkeskuksen tarkastukset osoittivat, että merkittävä osa ensiharvennuksista rikkoi metsälakia, koska puustoa oli poistettu liikaa. Vain yksi viidestä tarkastetusta harvennuksesta täytti Metsäkeskuksen vaatimukset. Tilannetta kuvailtiin mm. “hirvittäväksi”, kuten Markus Remes Metsäkeskuksesta sanoi.
Reaktio tuli nopeasti. Tapion laatimat uudet harvennusmallit perustuvat Luonnonvarakeskuksen tuoreeseen tutkimukseen, joka osoittaa, että erityisesti mänty ei hyödynnä kasvutilaa kunnolla, jos harvennus on liian voimakas. Mallit tarkoittavat mm. sitä, että harvennuksen aloitusperusteena käytettävä pohjapinta-ala nostettiin 23:sta 25:een m²:iin ja että harvennuksen jälkeen tavoitellaan 17 m² pohjapinta-alaa aiemman 14–15 sijaan.
Metsälehden artikkelissa Metsä Groupin metsänhoitojohtaja Tiina Laine kysyy: “Mentiinkö nyt ojasta allikkoon?” Hänen mukaansa uudet mallit eivät toimi hyvin hoitamattomissa ensiharvennusmetsissä. Kun neljännes pinta-alasta käytetään ajouriin ja jäljelle jäävän pohjapinta-alan pitäisi silti olla 17 m²/ha, jää hänen mukaansa vain vähän tilaa varsinaiselle harvennukselle ajourien välissä (noin 2 m²).

Harvennustekniikan merkitys
Metsä Group antaa lausunnoissaan ymmärtää, että uudet harvennusmallit ovat ongelma. Mutta kun tarkastellaan sekä Metsän omia lukuja että interaktiivista laskentatyökalua, todellinen ongelma on nykypäivän konekaluston standardi: ajourat vievät käytännössä 25 % pinta-alasta. Tämä tarkoittaa 5 metriä leveitä ajouria 20 metrin välein. Onko tämä optimaalinen standardi, jonka hyväksymme sellaisenaan, vai pitäisikö asiaan puuttua? Todennäköisesti ei ole optimaalinen.
Harvennusta voidaan parantaa kaventamalla uria ja lisäämällä niiden väliä. Nykyisessä käytännössä (5 m urat, 20 m välein) jopa 78 % harvennuspoistosta tapahtuu itse ajourilla. Vertaa tätä optimoidumpaan järjestelmään (4 m urat, 22 m välein), jossa osuus on 56 %, tai vielä pidemmälle vietyyn ratkaisuun (4 m urat, 28 m välein), jossa ajourien osuus putoaa 44 %:iin. Beståndsgående-koneilla ja 35 m välein olevilla urilla ajourien osuus putoaa 34 %:iin, jolloin kaksi kolmasosaa poistosta tehdään itse puustosta.
Ero ei ole enää pieni hienosäätö vaan kokonaan erilainen tapa järjestää harvennus. Oikealla tekniikalla voidaan siirtää painopiste urilta puuston sisään ja tehdä metsälle terveempi ja kestävämpi harvennus. Eikä tässä ole vielä edes huomioitu todella pieniä koneita, joiden uraleveys voisi olla noin 3 metriä.

Muutoksen alkua Ruotsissa?
Ehkä merkkejä muutoksesta on jo nähtävissä. Vida on lanseerannut “Vida-harvennuksen”, jossa harvennuksissa tehdään pienempiä poistoja, jotta päätehakkuuseen kertyy enemmän puuta ja metsiköistä tulee vakaampia ja vähemmän alttiita vahingoille. Tämä voidaan tulkita yritykseksi siirtää osa lyhyen aikavälin harvennustuotoista pidemmän aikavälin hyötyihin.
Myös konepuolella on liikettä. Tilastot osoittavat, että pienten kuormatraktorien rekisteröinnit kasvoivat 50 % vuoden 2025 ensimmäisellä puoliskolla. Kaksi pienintä mallia nousi jopa kymmenen eniten rekisteröidyn mallin joukkoon Ruotsissa. Tämä voi viitata siihen, että pienet koneet tekevät paluuta ja kysyntää on vaihtoehdoille, jotka mahdollistavat kapeammat urat, harvemman uraverkon ja enemmän poistosta itse puustosta.
Suomi joutui tekemään suunnanmuutoksen liian kovien harvennusten jälkeen. Ruotsissa voi nyt näkyä orastavia merkkejä vastaavasta, niin teollisuuden kuin konevalmistajien puolella. Mutta viranomaisten ja poliitikkojen raskaita päätöksiä ei toistaiseksi näy – ja se on valitettavaa.
Suomessa repäistiin laastari irti, kun ongelmat nousivat pintaan. Ruotsissa taas harvennusseurannat lopetettiin 1990-luvun lopussa, todennäköisesti poliittisten budjettileikkausten takia. Tilanne on ollut “hampaattomana” jo vuosikymmeniä – selvä ero Suomeen verrattuna.
Se on harmillista, jopa traagista. Liian kovien harvennusten jälkeen päätehakkuun kertymä hehtaaria kohden laskee. Tämä vaikuttaa metsänomistajan kukkaroon, mutta myös Ruotsin ilmastositoumuksiin. LULUCF-tavoite, joka näyttää jäävän saavuttamatta, olisi ehkä voitu saavuttaa, jos Skogsstyrelsen olisi saanut jatkaa työtään.

– Terveisin Fredrik (entinen admin@skogsforum)

Tässä linkki myös alkuperäiseen ruotsinkieliseen tekstiin: https://skogsforum.se/viewtopic.php?f=2&t=47542